Ensinnäkin oon nyt ihan hullaantunut musajuttuihin. Bänditoiminnan lisäksi rupesin taas ottamaan laulutunteja. Innostuin myös kaivamaan pari vuotta sitten saamani kosketinsoittimen taas esille ja aloin opettelemaan soittamista. Kaikenlisäksi on hirvee hinku väsätä omia biisejä =). Mutta se siitä tällä kertaa ja takaisin otsikonmukaiseen aiheeseen.
Ostettiin siis sukset koko perheelle. Ala-asteella tykkäsin hiihtää ja mun parhaat urheilusaavutukset ikinä onkin kaksi pronssimitalia koulun hiihtokilpailuissa. Harrastus alkoi kuitenkin teininä hiipumaan. Kun lukioaikoina eksyin kerran ladulle pitkän tauon jälkeen, ei hiihtämisestä meinannut tulla mitään ja luovutin pitkäksi aikaa.
Nyt kun mulla vissiin sitten on tää kolmenkympin kriisi, sain itseni vihdoin ladulle. Se tuntui tosi hyvältä. Sukset liukuivat ladulla hyvin ja uskaltauduin jopa laskemaan ensimmäisestä kohtaamastani alamäestä. No pyllylleenhän sitä mentiin =) . Pari loivaa pientä alamäkeä meni sen jälkeen hyvin, mutta seuraavassa jyrkässä mäessä otin sukset suosiolla pois ja kävelin sen alas. Tasaisella hiihto sujui kuitenkin hyvin ja oli ihan huippukivaa.
Tänään käytiin sitten koko perheen kanssa vähän talviurheilemassa keskuskentällä. Lähdin hiihtämään urheilukentän ympärillä olevaa latua ja taas tuli aivan huippufiilikset. Siellä on tasan yksi alamäki ja menin siinäkin sitten kaatumaan. Koska tiesin kaatumisen johtuvan psyykkisestä puolesta, päätin tehdä uuden kierroksen. Lähestyessäni mäkeä päätin, että nyt menen alas asti. Lähdin siis taas laskemaan ja vauhdin kiihtyessä sain yhtäkkiä vahvan tunteen tai oikeastaan melkein näyn siitä, että Obi-Wan Kenobi sanoo mulle: "Use the force". Ja niin kyykkäsin vähän syvemmälle ja annoin hammasta purren mennä. Ja pystyssä pysyin vaikka hurjaa vauhtia menin! Jess! Kiitos Star Warsin jedi opit =). Tuli sellainen fiilis, että pystyn jatkossakin mihin vaan, jos vain saan pidettyy pääkopan ja hermot kurissa.
Hiihtoharrastus siis ehdottomasti jatkuu! Ehkä jo tätä menoa ensi vuonna uskaltaudun laskettelemaan johonkin lastenrinteeseen...tosin niitä hurjia hissejä oon aina pelännyt ;).
